Neliviikkoiset nelistäjät

Musta tyttö

Ruskea poika, Lehmis poika ja Pikku Tyttö

Pennut ovat jo neljä viikkoisia. Huh miten aika rientää! Ihan kohta pitää alkaa jo henkisesti valmistelemaan itseään pentujen maailmalle lähtöön.









Vauhtia alkaa tassuihin löytyä ja kovasti jo reagoivat erilaisiin ääniin. Nuorin poikamme nukkui tänään päiväuniaan autossa ja minulla oli itkuhälytin sisällä mukana kun kävin ruokkimassa pentuja Sirpan luona. 










 

Yllättäen hälyttimestä kuului piipittävää ääntä joka ilmoitti akkujen olevan loppumassa. Pennut innostuivat ihan kuorossa haukkumaan tätä uutta ja erilaista ääntä. Hyvä etteivät syöneet minun käsilaukkuani kun yrittivät paikallistaa äänen lähdettä. =D Veikeitä ovat, selkeästi jo kaikessa tapahtuvassa mukana.











Kiinteän ruuan makuun on päästy mukavasti, ja kaikilta homma hienosti jo sujuukin. Astialla on välillä jopa ihan tungosta. Pentuset syövät tällä hetkellä kolmesti päivässä.

Selkeitä vesikoiran elkeitä alkaa jo löytyä...♥

Musta tyttö

Kolme pienintä tyttöä tankkaa syönnin päälle vielä vähän maitoa.

Ruskea poika ja Iso Vaalee

Ulpu ♥  jota on jo kova ikävä vaikka lähes joka päivä näenkin.

Kolmeviikkoiset koikkelehtijat

Kolmeviikkoisen pennun elämässä ja kehityksessä tapahtuu paljon. Jalat alkavat pikku hiljaa kantaa, vinkuminen muuttuu haukahteluksi ja murahteluksi. Leikin ensiaskeleita otetaan sisarusten kanssa "hammastaen" ja pystypainien. Ensimmäiset hampaat alkavat putkahdella piakkoin, haju- ja kuuloaisti kehittyvät. Ja todennäköisesti kaikista suurin mullistus on lihansyöjäksi siirtyminen. 
Mutta mikä parasta (ainakin asianosaisten mielestä), nyt myös mahdolliset pentuperheet pääsevät tutustumaan pikkuisiin penneleihin.

Pikkutyttö ja Mörssäri, pienin ja suurin <3

Pikkutyttö ja lehmispoika

Uusi aikakausi siis koitti pennuille kun pääsivät jauhelihan makuun. Montaa sekuntia ei murkinaan tarvinnut tutustua vaan heti kyllä tiesivät mitä sille täytyy tehdä ja lautanen tyhjeni alta aikayksikön.

Ensimmäiset viisi maistelemassa: 
Lehmis poika, Ruskea tyttö, Tan poika, 
Tricolori ja Pikku tyttö.















Satsi numero kaksi kävi ruuan kimppuun jopa vielä nopeammin ja ahneemmin kuin edelliset. Muruakaan ei lautaselle jäänyt eli hyvin kelpasi jauheliha pentusille. 
Pikku poika, Iso Vaalee, Musta tyttö, 
Mörssäri ja Liina.

Maitohömpsyt päälle ja jopa nukutti hyvin.

Varoitus: Seuraavat kuvat saattavat aiheuttaa herkimmille pentukuumetta. ♥

PAINITAAN!!!

Supi supi siskokulta ♥

Tytöt ja pojat

Kahden viikon pykälän kunniaksi ne odotetut yksilökuvat pikkuisista. ♥

Tytöt:

"Ruskea tyttö"

"Pikku tyttö", pienin muttei vähäisin ♥

"Tricolori"

"Liina"

"Musta tyttö"

Pojat:

"Mörssäri" joka sai nimensä jo heti synnyttyään. Pentueen suurin ja jyrää massallaan kaikki tieltään :D

"Pikku poika"

"Tan poika"

"Lehmis"

"Iso Vaalee"

Ahtaus syöntitilanteissa kasvaa entisestään, mutta vielä mahtuvat ja pienimmätkin ovat oppineet pitämään puolensa omasta tissistä. Ulpu jaksaa kärsivällisesti pentujaan imettää, juuri muutahan ei tämmöisen pesueen kanssa ehdikkään.

Kaksiviikkoisia kakaroita

Melkein kaksiviikkoiset samassa kasassa. Kolme ruskeata ja kaksi valkoista poikaa, kolme mustaa, yksi valkoinen ja yksi ruskea tyttö.

Aika ahdasta alkaa jo olla.

Pennut kasvaa ja kehittyy. Uuden vuoden vaihtuessa avautuivat ensimmäisten pikkuisten silmät, ja suurin pojista saavutti kilon painon. Tytöt kasvavat hieman maltillisemmin mutta saavuttavat poikia koko ajan. Nenien pigmentit vaihtuvat pikku hiljaa pinkistä ruskeaan tai mustaan. Jälleen kerran pääsivät pentuset autoajelulle kun kotiutuivat vuoden vaihduttua takaisin kaupunkiin. 

Tytöt

Pojat

Sinisilmät <3

Ensimmäinen viikko

Kolmen vuorokauden ikäisiä

Niin tuli joulukin kaiken pentukiireen keskelle. Pennut muuttivat neljän päivän ikäisinä kasvattajan matkassa muutaman kymmenen kilometrin päähän maalaismaisemiin joulun ja uuden vuoden viettoon. Autoilu on siis tullut penneleille tutuksi jo pienestä pitäen. Hienosti oli sujunut automatkat molempiin suuntiin.

Ensimmäinen elinviikko takana ja kaikki pennut jakselevat hyvin. Ulpu nauttii mökkielämän tuomista vapauksista ja lumisista lenkkimaastoista mukavassa koiraseurassa.

Mistä kaikki alkoi?

Oli nuori espanjatar ja hänen kiihkeä sulhasensa. 
Tapaamiset olivat täynnä rakkauden paloa eikä epäselväksi jäänyt mitä rakastuneet nuoret puuhailivat.

Neljän viikon kuluttua Ulpu todettiin ultralla tiineeksi, varmuudella saimme ruudulle kolme pentua ja ultraajan mukaan yksi tai kaksi saattoi olla piilossa toisten takana. Ei siis missään nimessä suuri pentue kyseessä.

Eleltiin kaikessa rauhassa, ruokahalu katosi ja hellyydenkipeyttä oli selkeästi ilmassa. Viikko ennen laskettua aikaa Ulpu muutti kasvattajan luokse sijoitussopimuksen mukaisesti ja alkoi pikkuhiljaa valmistautua tulevaan koitokseen. 

Tässä kuvaa synnytystä edeltäneeltä illalta, kasvattajan kanssa arvelimme että tämän kokoisesta vatsasta syntyisi ehkä kuusi pentua.

Synnytys käynnistyi (tietenkin) yöllä puoli kahdentoista aikaan. Ensimmäinen pieni pentunen syntyi 20.12.2012 klo 00.35. 
Seitsemännen kohdalla aloimme jo olla melko varmoja että kaikki olivat syntyneet, eihän niitä voisi olla enempää. Mutta aina puolen tunnin perästä alkoi Ulpu ponnistaa ja plop - niin meillä oli jälleen uusi ihana pentu maailmassa. Yhdeksännen synnyttyä ja emon viimein rauhoituttua päästettiin narttu pisuille ja pesuille. 

Minäkin lähdin viimein kotiin, koko synnytys oli ollut mahtava kokemus itselleni. En kuitenkaan montaa sataa metriä ehtinyt ajaa kun kasvattaja soitti perään. "Usko tai älä, mutta täällä syntyi juuri kymmenes pentu." Käsittämätöntä! Täydellinen setti täyden kympin tytöltä. Viisi urosta ja viisi narttua jotka kaikki voivat hyvin ♥

Onnellinen emo katraansa kanssa ♥